Asiasana: luonnon monimuotoisuus ja kestävyys

Yritysten ja luonnon kohtalot kietoutuvat yhteen. Monitieteisen BIODIFUL-tutkimushankkeen kevään päätapahtumassa tarkastellaan liike-elämän ja luonnon monimuotoisuuden yhteyksiä johtajuuden, ohjauskeinojen, kuluttamisen, tulevaisuustietoisuuden ja mittaamisen näkökulmista. Helsingissä 29.5. järjestettävässä BIODIFUL Leadership Forumissa luodaan tutkimustietoon perustuvaa vuoropuhelua eri tahojen kesken – niiden, joiden päätökset ja teot vaikuttavat yhteisiin tulevaisuuksiimme. 

Turun yliopiston uusi AlgaTECH-levätuotantolaitos käyttää kasvihuoneiden tai teollisuuden jätevesiä ekologisen ja kustannustehokkaan leväbiomassan tuottamiseen. Tutkimuksella etsitään eri levälajeille parhaiten sopivia käyttötarkoituksia. Tavoite on edistää pohjoismaista bioteollisuutta. 

Saaristoon ja lounaiseen Suomeen on viime vuosina ilmestynyt kuolleiden mäntyjen ryhmiä. Turun yliopiston eliömaantieteen kurssilla kartoitetaan mäntykuolemien laajuutta ja kansalaisia pyydetään avuksi kartoittamiseen. Ilmoita omat havaintosi mahdollisimman pian ja seuraa havaintojen kertymistä kartalla.

Maailman metsäpäivänä Turun yliopiston opiskelijat aloittavat suunnittelemaan Luonto2100 -rahaston metsäkohteiden monimuotoisuutta edistäviä toimia. Maailman metsäpäivän teemana vuonna 2024 ovat metsiin liittyvät innovaatiot ja uudenlaiset ratkaisut, joilla pyritään ratkomaan metsien talouskäytön ja metsien suojelutarpeen välisiä ristiriitoja.

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan on yhä enemmän näyttöä siitä, että luonto voi auttaa ihmisiä selviytymään nykyaikaisen urbaanin elämäntavan aiheuttamasta aikapaineesta säätelemällä ihmisen ajantajua. Parempi ymmärrys luonnonympäristöjen ja ihmisen ajantajun välisestä suhteesta voi auttaa suunnittelemaan terveellisempiä elinympäristöjä.

Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt mikromuoveja pohjakerrostumista eli sedimenteistä, jotka ovat syntyneet kauan ennen muovimateriaalien keksimistä. Sedimenttien mikromuovipitoisuudesta on toivottu mittaria geologiseen ajoittamiseen, mutta uusi löytö osoittaa, ettei mikromuovien kulkeutumista tunneta vielä riittävän hyvin. 

Turun yliopiston tutkijat selvittivät trooppisen Amerikan sademetsissä esiintyvän, aiemmin huonosti tunnetun saniaisryhmän evoluutiohistoriaa hyödyntämällä DNA-menetelmiä. Samalla tutkijat löysivät lukuisia uusia saniaislajeja, joista 18 on nyt saanut virallisen nimen ja lajinkuvauksen.  

Tutkijoiden tekemä geenilöytö osoitti, että lehtopöllön vaaleanharmaa väritys on yhteydessä elintoimintoihin, jotka auttavat pöllöä selviytymään kylmässä ympäristössä. Ilmaston lämmetessä tummanruskea höyhenpuku todennäköisesti yleistyy Suomessa ja muilla kylmillä alueilla elävillä lehtopöllöillä.

Tutkijat selvittivät eri sudenkorentolajien suolistobakteereita ja havaitsivat, että näiden hyönteisten bakteerikanta oli odotettua monimuotoisempi.  Tutkimuksen avulla ymmärretään paremmin hyönteisten aineenvaihduntaa ja immuunipuolustusta, mikä voi auttaa esimerkiksi hyönteislajien suojelussa.

Kahdeskymmenes Elias Tillandz -palkinto parhaasta turkulaisesta biotieteiden julkaisusta jaetaan vuosittaisen BioCity Symposiumin yhteydessä 29.8.2024. Ehdotuksia palkinnonsaajaksi pyydetään.